Diehtojuohkinčoahkkima fáddán lei 2009 DBD-jagi čoahkkáigeassu ja 2010 váldovuoruheamit.
Pbg jahkedieđáhus magasiidnahámis – "Sihkarvuohta – stáhtus ja signálat" – maiddái almmuhuvvui (čujuhus eaŋgalasgielat gáhppálahkii).
Pbg ja ealáhusa nuppástusas
”Petroleum-ealáhusa hápmi Norggas lea maŋimus jagiid rievdan. Váldogovadahkan dál lea ovttastuvvon industriija masa gullet máŋga ođđa ja smávva fitnodaga, ja velá okta stuora ja válddálaš fitnodat. Seammás lea oljobohkandoaimmas boaresáigásaš ráhkkanusat, stuora nuppástuhttinproseassat ja hui ovttastuvvon vuoigatvuođalaš joavkkut.
Pbg lea álggahan govdadit strategiijabarggu lađastallamis maid mii eiseváldin šaddat árvvoštallat dálá dili dihte. Daid surggiin maid mii geahčadit, lea dat nu gohčoduvvon geatnegassubjeaktamaŋŋálastin – mii mearkkaša makkár ovddasvástádusa ealáhusa iešguđet oassálastit ja fitnodagat guddet.
Sáhttit go vuordit ahte smávva gávpevuođđudusain galgá leat seamma gelbbolašvuohta ja kapasitehta go stuora gávpevuođđudusain? Mii lea realisttalaš unnimusgáibádus smávit gávpevuođđudusaide vai doahttalit ovddasvástádusastis? Makkár rievdaduvvon gáibádusaid sáhtášii ovddidit vuoigatvuođalaččaid jovkui? Galget go operatevrrat guoddit stuorit ovddasvástádusa go maid odne dahket?
Maiddái Pbg formálavuogádagat, ja njuolggadusčállosat, SUT-ortnet ja mieđáhusat, leat oassin strategiijabarggus. Šaddá go maidege dain rievdadit vai heivehuvvojit dálá doaibmagovadahkii?
Naba koordinerenortnegiin gaskal dorvobeali ja eiseválddiid? Doaibmá go dát buoremus lági mielde – ja áigumuša ektui mii árvaluvvui dalle go Pbg ásahuvvui? Livččii go dárbbašlaš geahčadit eará modeallaid main vuođđun leat guđa jagi doaimma vásáhusat?
Áigi lea láddan válljegoahtit. Mun áigumuš lea eanas dáid gažaldagaid vástidit jagi 2010 mielde.”
SUT
”Go lea sáhka SUT:s, de mii árvvoštallat ahte leatgo ordnet doaibman áigumuša ektui – vai leago dárbbašlaš čavget ja čielggadit makkár ráhkkanusaid dat galgá fátmmastit.
Álgoálggus galggai SUT fátmmastit ráhkkanusaid mat leat registrerejuvvon fanaslogahahkii mii sirdása máŋggaid operatevrraid gaskkas norgalaš bohkanguovllus, earret eará vai galgá leat álkibut sirdit ja badjelasas váldit bovrenráhkkanusaid. SUT galgá dušše mieđihuvvot ráhkkanusaide mat ollásit ollášuhttet norgalaš njuolggadusčállosiid.
Ordnet maiddái heivehuvvui vuogádahkii mii dohkkeha bovrenráhkkanusaid Oarje-davvi-Eurohpás, ja mii maŋŋil lea viiddiduvvon vai fátmmasta eará ráhkkanusaid mat Norggas geavahuvvojit. SUT gal ii lean jurddašuvvon ráhkkanusaide mat leat bistevaččat ásahuvvon dihto guvlui gos galget olles eallinagi doaibmat.
Mii mielas lea dárbbašlaš mearridit vuođđudeaddji rádječuoggá das makkár ráhkkanusat galget oažžut SUT – ja makkárat eai. Njuolggadusčállosiid berre aiddostahttit. Dattege Pbg árvvoštallá ahte SUT ordnet lea diđolažžan dahkan njuolggadusčállosiid ja ahte SUT eaiggádat leat daid doahttalan.
Teknihkkalaš- ja doaibmakvalitehta bohkanrusttegiin lea duođaštuvvon buorren, ja dorvu lea nu buorebut vuhtiiváldon go ovdal go ortnet álggahuvvui. Vástádusat ja dieđut maid mii ealáhusas leat ožžon leat eanas buorit, vaikko proseassat sáhttet leat gáibideaddjin – buot oasálasttiide.”
Rowan Gorilla VI
”Maŋimus moatti jagiid lea Pbg čađahan viiddis SUT - proseassa Rowan Gorilla VI bohkanrusttega ektui, ja rusttega eaiggádii lea dát leamašan seamma gáibideaddjin. Jagi 2009 loahpas bargu gárvvistuvvui go bohkanrusttet oaččui SUT.
Ášši lea govvidan dárbbu buorebut koordineret Pbg gáibádusaid ja dávviriid maid eará dárkkisteaddjit gáibidit bohkanrusttegiin. Jus SUT galgá leat kvalitehtasteampilin, de berrejit buot oasálaččain lea seamma alla kvalitehtagáibádusat.
Mannolat mii lei dassážii go SUT dohkkehuvvui lei Rowan Gorilla VI oktavuođas guhki ja gáibideaddjin, ja SUT-bargu lea dábálaččat lossa bargu Pbg:as. Danin lea dehálaš ahte bargu ollášuhttá vurdojuvvon vuoittu buot beliide.”
Koordinerenortnet
”Pbg ásahemiin 2004 álggahuvvui maiddái koordinerenmodealla gaskal Pbg, Stáhta Nuoskkidanbearráigeahču (SNB), Dearvvašvuođabearráigeahču ja eará guoskevaš sihkarvuođaeiseválddiid. Ovtta ulbmiliin lei álkidit fitnodagaide olahit oktavuođa eiseválddiiguin; mieđiheamit galget leat dohkkehuvvot buot doaimmahagain ovdalgo sáddejuvvojit. Dađibahábut lea čájehuvvon ahte lea leamašan váttisin oažžut ortnega doaibmat doarvái bures.
Pbg:as lea koordinerenortnet oassin doaibmi strategiijabarggus. Dálá vásáhusaid vuođul, mii šaddat árvvoštallat mii lea eiseválddiid gaskasaš realisttalaš ovttastallan ja maiddái árvvoštallat leago dárbun ortnega muddet.”
Stuorra lihkohisvuođat riikkaidgaskasaččat
”Mii leat Norggas hárve vásihan stuorit lihkohisvuođaid main olbmot leat duššan dahje mat leat dagahan stuorit birasnuoskkidemiid. Diibmá gal vásiheimmet stuora duođalaš dili Montaraguovllus olggobeale Australia rittu. Borgemánu loahpas deaividii stuorit dárkkismeahttumis oljoluoitu mii bisttii máŋga mánu.
Skábmamánu 1.beaivvi dát dagahii stuorit buollima mii earret eará dagahii ahte bohkandoardna West Atlas billistuvvui buollimis. Dát oljoluoitu bissehuvvui skábmamánu 3. beaivvi. Boađusin šattai ahte Timormearra nuoskkiduvvui ja dagahii viiddis ekonomalaš vahágiid. Lihkus olbmot eai roasmmohuvvan eaige duššan lihkohisvuođas.
Pbg lea čađat čuvvon Montara-dáhpáhusa ja doalahan oktavuođa austrálialaš seammasullasaš organisašuvnnain, National Offshore Petroleum Safety Authority (Nopsa).
Maiddái roasut nugomat City-bávkaleapmi 2005 ja petroleumii guoskevaš helikopterlihkohisvuođat jagi 2009:s Stuora Británnias ja Canadas lea Pbg čuvvon. Ulbmiliin lea oahppat dain dáhpáhusain ja dasto atnit dan máhtolašvuođa barggus mii dáppe ruovttuguovlluin dahkko.
Oljofitnodagaid jođiheddjiide ja muđui Petroleum-industriijii berre stuorralihkohisvuođa riska hálddašeapmi lea vuoruhuvvon suorgin. Jođiheaddjit berrejit viežžat máhtolašvuođa dáhpáhusain maiddái eará riikkain ja implementeret dan oahpu iežaset doibmii. Dat nanne oppalaš máhtolašvuođa stuorra lihkohisvuođaid birra ja nanne dorvodási Norggas.
Helikoptersáhtostallan lea dat mii bargiide, geat barget norgalaš bohkanguovllus, dagaha stuorimus lihkohisvuođariska. Dáhpáhusat Stuora Británnias ja Canadas jagi 2009:s duođašta man dehálaš lea ahte ovddasvástideaddji eiseválddit ja helikopterfitnodagat Norggas čađat barget buorideames dorvvolašvuođa. Mun sávan ahte ilgadis lihkohisvuođat čuovvoluvvojit dárkilit, ja ahte dan maid das oahppá šaddá ávkin girdimiidda bohkanrusttegiidda.”
Gáiddusstivrejuvvon riska
”Gáiddusstivrejuvvon doaimmat mearkkašit ahte olbmot jávket muhtun báikkiin bohkandoaimmas. Soapmásat čuoččuhit ahte buot šaddá álkibun ja dorvvoleabbon - ja ahte riska doaimmain jávká. Nu gal ii leat.
Mii fertet ávkkástallat buoridanvejolašvuođaid mat leat ođđa teknologiijas, earenoamážiid go vuoruha lassáneaddji dorvvolašvuođa. Muhto gáiddusstivrejupmi gal ii jávkat riska. Vaikko olbmot hárve eksponerejuvvojit njuolga, de bargu mii gullá Hydro-karbonaide álot mielddisbuktá riska ahte sávatmeahttumis dáhpáhusat sáhttet deaividit.
Gáiddusstivrejupmi mielddisbuktá soames háviid riska olbmuide, ja dávjá dat mearkkaša biras-billistanriska ja ahte manaha ávnnaslaš árvvuid. Dorvoberoštumit leat danin seamma dehálačča integrerejuvvon doaimmain go árbevirolaš doaimmas.”
Nuvttá mielčuovvut ja individualistat
”Norga petroleum-industriijas lea guhká leamašan dakkár árbevierrun ahte oljofitnodagat leat mielde ovdánahttimin buoremus bargovuogi, ja ahte olles industriija luohttá ja geavaha dáid čovdosiid.
Maŋimus áiggi leat, dađibahábut oaidnán rievdaduvvon bargokultuvrra, go soames oljofitnodagat eai geavat buoremus bargovuogi, muhto válljejit iežaset čovdosiid. Dát livččii lean dohkálaš jus sin válljen dušše čuozašivččii iežaset fitnodahkii, muhto šaddá leat váttisin go earáide maid guoská.
Dát individualisttalaš ovdáneapmi lea ipmirmeahttun. Fitnodagat – olles oasálastiviđjjis – berrejit geavahit buoremus čovdosa, vai olles industriija sáhttá dorvvastit ásahuvvon ja dohkkehuvvon vugiide ja vuogádagaide.
Norggas mii eat háliit nuvttá mielčuovvuid mat goaridit ollislašjurddašeami ja vásáhusjuogadeami man petroleum-industriija lea čađahan – ja mii lea buoremus dorvvolašvuhtii.”
Ceaggás Pbg
”Leago Pbg beare streaŋggis? Leatgo eiseválddiin beare garra gáibádusat? Giehtaguššet go njuolggadusaid gudneáŋgirit? Gažaldagat ovddiduvvojit duollet dalle. Dat gal ii dáidde leat eahpelunddolažžan.
Pbg rolla mearriduvvo guovddáš eiseválddiid bagadusa bakte. Norggas lea dábálaš ja mearriduvvon ahte njuolggadusat eai galgga leat doahttalkeahtes dahje doaimmakeahtes njuolggadusat. Gozihaneiseváldái lea ovddasvástádus dan dáfus čielggaduvvon, ja dan ektui mihtidit ja árvvoštallat movt mii ollášuhttit iežamet geatnegasvuođa. Pbg galgá bearráigeahččat ahte gáibádusat ollašuhttojuvvojit, ja mii váldit adnui buot dárbbašlaš veahkeneavvuid jus fitnodagat ieža eai doahttal geatnegasvuođaset; mii mearkkaša doaibmat njuolggadusaid mielde.
Eiseválddiid deháleamos ulbmil lea váikkuhit ahte petroleumdoaibma lea nu dorvvolaš go vejolaš, ja ahte ealáhussuorgi čađat bargá buorideames doaimma. Seammás deattuhuvvo ahte Pbg čađaha goziheami doaibmašlája ektui.
Riskahálddašeapmi dáhpahuvva goabbat ládje bohkanrusttegis ábis ja nannánrusttegis; heiveheapmi dahkko riskadili ektui. Jus Pbg galgá bearráigeahččat ođđa energiijašlájaid ábis, de bargu dán suorggis čuovvu seamma vuogi. Riska mas leat dahje eai leat hydro-karbonat leat áibbas guovttelágan máilmmi”.
Guhtta ođđa jagi
”2009/2010 jahkemolsumis mun jotken ođđa mearreáigái Pbg jođiheaddjin. Ovddasvástádus lea duođalaš, ja joatkkán doaimmas, iluin, gealdduin ja movttain. Min ovddabealde lea viiddis doaibma, ollu rievdadusat ja hástalusat maiguin šaddá miellagiddevažžan bargat ovddasguvlui.
Iežan bealis áiggun ain vuoruhit golmma beliid gaskkas ovttasbarggu, earret eará Dorvoforuma jođiheaddjin. Dát lea deaivvadanbáikin gos leat dehálaš, áinnas allajiednás, digaštallamat mat dávjá vuolggahit buori čovdosiid. Maiddái Njuolggadusforum goalustuvvo dán govvii.
Vaikko goappaš forumat dál doibmet bures, de ii sáhte buori ovttasbarggu gaskal eiseválddit, bargiid ja bargoaddit doaivut nu diehttalassan. Ordnet hástaluvvo duollet dalle ja dan šaddá dikšut vai bisuha sajádaga. Dás lea juohke ovttaskas áirasis alddis ovddasvástádus.
Jus ovttasbargu ja ovttasdoaibman galgá doaibmat, de dat gáibida ahte doahttala ja guldala earáid oaiviliid – iige lágidit sáddejeaddjái molssaevttolaš motiivvaid.”
