Válljemis guđe surggiin Pbg galgá atnit návccaidis, lea jahkásaš proseassa bearráigeahčus. Válljemis váldovuoruhemiid dahko dan vuođul maid diehtá ealáhusa dorvohástalusaid birra. Guđe surggiid ferte earenoamážiid čuovvut? Gos sáhttá Pbg buoremusat váikkuhit?
Jagi 2010 lea Pbg válljen njeallje vuoruhansurggiid. Buot dát mearkkašit ahte 2009 vuoruheamit joatkašuvvet, muhto nu ahte sisdoallu ja ulbmil lea ođastuvvon, muddejuvvon ja heivehuvvon hástalusaide dan ektui movt Pbg dan dál árvvoštallá.
2009 viđat váldovuoruheamit, boarásmuvvan ja eallinagi guhkideapmi, leat eret váldon 2010´s. Suorgi šaddá ain vuoruhuvvot, muhto galgá dál vuosttažettiin vuhtiiváldojuvvot váldovuoruhansuorggi teknihkalaš ja doaibman eastagiid vuolde.
Teknihkalaš ja doaibman eastagat
Teknihkalaš ja doaibman eastagat galget vuhtiiváldojuvvot ollislaččat ja ovttaláhkásaččat, vai stuora lihkohisvuođa riska geahpiduvvo nu ollu go vejolaš.
Pbg áigu guovdilastit eastagiid mat galget eastadit ahte lihkohisvuođat dáhpáhuvvet ja ovdánahttojuvvojit. Teknihkalaš, doaibman ja organisatuvrralaš dilálašvuođat leat mearrideaddjin dasa movt eastagat doibmet ja ahte áiggis áigái leat beaktilat.
Pbg lea áican ahte fitnodagaid dorvoheađálaš beliid stivrejupmi lea ovdánahttojuvvon iešguđet guvlui. Soapmásiin lea alla kvaliteahta, ja earáin ges beare heajos kvaliteahta.
Pbg lea dávjá vásihan ahte easttarihkkumat, álkes ja máŋggabealat, leat sivvan go deaividit lihkohisvuođat ja dáhpáhusat.
Lea dárbun oainnusindahkat oktasaš namuheddjiid ja ollisteaddji iešvuođaid gaskal easttadili ja buvttu, doaibma- ja fuolahanstivrejumi, ja riskastivrejumi. Danin galgá bearráigeahčču earenoamážiid gozihit ahte fitnodagat ásahit ja ovdánahttet vuogádagaid mat stivrejit dorvoheađálaš eastagiid.
Jođiheapmi ja stuoralihkohisvuođariska
Ealáhusa jođihangoddi buot dásiin galget bargan dan ovdii ahte geahpida stuora lihkohisvuođariska, ja fuolahit ahte dát bargu čađahuvvo dievaslaččat. Jođihangotti vuolgagat ja mearrádusat, čilgejit ja váikkuhit rámmaeavttuid main lea mearkkašupmi stuora lihkohisvuođariskii.
Máŋggaid jagiid lea Pbg gozihan dan movt fitnodagaid jođiheaddjit barget vai geahpidit stuora lihkohisvuođa riska.
Goziheami bohtosat, vásáhusat stuorit riikkaidgaskasaš lihkohisvuođain ja almmolaš dohkkehuvvon lihkohisvuođa teoriijat čujuhit jođihangotti guovddáš sajádahkii dán barggus.
Maŋimus jagiid leat máŋga ”gosii -gosii”- dáhpáhusat muittuhan ahte álot gávdno riska ahte dákkár lihkohisvuohta sáhttá deaividit.
Pbg viiddis gozihandoaibma ja duođalaš dáhpáhusaid guorahallan duođašta dárbbu joatkit áŋgiruššama dán suorggis maiddái 2010.
Riskaváruhuvvon joavkkut
Riska oažžumis bargovuođustuvvon buozalmasvuođa ja vahága lea iešguđet ládje juhkkojuvvon petroleum-industriija fidnojoavkkuid gaskkas. Pbg dás hástala ealáhusa dáhtu identifiseret ja dáid čuovvolit.
Riska buohccát dahje vaháguvvat bargguin, lea iešguđet ládje juhkkojuvvon. Eanemus báruhis joavkkut leat sii geat barget vahágahtti kemikálaiguin, vásihit garra šlápmagivssi dahje leat dakkár barggus mii sáhttá dagahit gollanváttuid.
Pbg áigu gozihit ahte fitnodagat čohkkejit dieđuid das makkár riska lea bargobáikkis lea buohccát dahje vaháguvvat – ja ahte sii dán máhtolašvuođa geavahit vuođđun álggahit doaibmabijuid dain surggiin gos lea stuorimus dárbu ja beaktu.
Lea vuđolaččat duođaštuvvon ahte entreprenevrafitnodaga bargiin lea stuorit riska vásihit buozalmasvuođa dahje bargovuođustuvvon vahágiid go maid operatevra bargit, muhto sivvan dása ii leat ollásit čielggaduvvon.
Danin lea dehálaš ahte buot oasálastit ovttas ovdánahttet rámmaeavttuid mat geahpidit riska buohkaid ektui. Beroškeahttá virgáibidjandili.
Eastadeames vahágiid olgguldas birrasii
Pbg sadji bijus ahte suodjalit luonddu ja birrasa vahágiid vuostá lea vuosttažettiin heivehuvvon eastadeaddji beallái – mii mearkkaša bargat dan badjelii ahte eastada lihkohisvuođaid dáhpáhuvvamis.
Pbg lea mielde máŋgga bargojoavkkuin dan oktavuođas go galget ráhkaduvvot áhpeguovlluide hálddašanplánat. Ulbmil oasálastimin lea váikkuheames ahte lihkohisvuođaeastadeaddji doaimmat čielgaseappot ovdanbohtet riskaárvvoštallamis. Gozihandoaimmain de čalmmustahttit čanastaga mii lea stuorra lihkohisvuođariskas birasvahágii, ja movt fitnodagaid jođiheaddjit beroštit ja váikkuhit dákkár riska stivremis.
Dan maid lea oahppan lihkohisvuođain ja dáhpáhusain lea guovddáš bealli dán oktavuođas. Pbg maiddái searvá nationála áŋgiruššamii mas ulbmilin lea geahpidit dálkkádatgásaid luoitima, earret eará heiveheames njuolggadusaid ja nu láhčet industriijii vejolašvuođa atnui váldit ođđa čovdosiid mat dagahit nuoskkidangeahpideami. Seammás maiddái gozihit ahte aktevrrat sihkkarastet ahte dát ođđa čovdosat maiddái leat dorvvolaččat dohkálačča.
Muđui lea nu ahte eanas oassi Petroleum-bearráigeahču barggus loahpa loahpas váikkuha dasa ahte biras suodjaluvvo, danin go máŋggalágan vejolaš dáhpáhusain maiddái sáhttá dagahit fáhkkanuoskkideami.
Nu buotlágan eastadanbargu šaddá ávkin ja buorrin birrasii.
